Joukkorahoitus

Joukkorahoitusta on esimerkiksi se, kun kymmenen pääomasijoittajaa rahoittavat start-up-yrityksen alkuinvestoinnit tai jos tuhannet, jopa sadattuhannet yksityishenkilöt maksavat pieniä kertasummia uuden, innovatiivisen tuotteen kehitykseen. Tässä artikkelissa keskitytään juuri jälkimmäiseen rahoitusmuotoon. Joukkorahoitus (toisinaan myös "mikrorahoitus") ei ole enää teknologiapiirien oma pieni juttunsa, vaan siitä on tullut varteenotettava rahoitusmuoto isoihinkin projekteihin. Joukkorahoitus on silti edelleen suosittu rahoitustapa juuri teknologia-alalla, mutta myös muun alan yrittäjät ja innovaattorit ovat löytäneet joukkorahoituspalveluiden pariin. Isojen kansainvälisten palveluiden lisäksi Suomestakin löytyy muutamia joukkorahoitukseen erikoistuneita sivustoja.

Kuinka joukkorahoitus toimii?

Parhaan kuvan joukkorahoituksesta saa, kun tutustuu maailman käytetyimpiin crowd funding -alustoihin. Vuonna 2009 perustettu Kickstarter on tunnetuin ja suurin joukkorahoituspalvelu – sen kautta on kerätty erilaisiin projekteihin jo yli neljä miljardi dollaria.

Palvelu toimii siten, että palvelun tai tuotteen tuottaja julkaisee Kickstarteriin oman projektinsa ja määrittelee sille tavoitesumman. Kun tavoitesumma täyttyy, tuottaja pystyy toteuttamaan suunnitelmansa käytännössä. Joukkorahoittaminen on aina vastikkeellista, eli jos projektin tavoite on luoda uusi, maailman kestävin pikaliima, jokainen yli 5 dollaria lahjoittanut voi saada esimerkiksi yhden liimapullon vastineeksi panostuksestaan, jos rahoitustavoite toteutuu.

Joukkorahoituksen edut

Sijoittajia voi olla vaikea löytää projekteihin, jotka eivät välttämättä paperilla ole niin tuottavia, että ne kiinnostaisivat varsinaisia pääomasijoittajia. Joukkorahoitus nojaa siis suureen massaan: kun 10 000 ihmistä sijoittaa projektiin euron, moni aloitteleva yrittäjä saa summalla prototyyppinsä tuotettua, eikä yksittäisen sijoittajan kukkaro ole juurikaan keventynyt.

Projekteja on monia erilaisia ja usein rahoitusvaihtoehtojakin löytyy useampia. Suurempia summia sijoittamalla saa enemmän vastinetta rahalleen, vaikkapa useita tuotteita tai premium-version tuotteesta. Projektin tuottaja näkee rahoituksen tilanteen reaaliaikaisesti ja pystyy hieman ennakoimaan tulevaa tilauskantaa, jos tavoitesumma näyttää täyttyvän odotettua nopeammin. Monissa joukkorahoituspalveluissa projektin tuottaja saa sijoitetut rahat joka tapauksessa, vaikka tavoitesumma ei koskaan kokonaisuudessaan täyttyisikään.

Joukkorahoituksen haittapuolet

Toisinaan kritisoidaan, että joukkorahoitusbisnes on rahoitusmaailman villi länsi. Valtaosa sijoittajista ei koskaan näe yrittäjää koskaan kasvotusten ja toisinaan rahoituksen vastineeksi luvattu tuotekin jää kokonaan saamatta. Näitä tapauksia sattuu verrattain harvoin, mutta on syytä huomauttaa, että kyse ei ole aina huijauksesta: prototyypin tai ensimmäisen tuote-erän valmistaminen saattaa lykkääntyä tai peruuntua esimerkiksi laiterikon, sairastumisen tai luonnonkatastrofin vuoksi. Esimerkiksi Kickstarter ei ota vastuuta siitä, käyttääkö projektin julkaisija rahat todellisuudessa siihen tarkoitukseen, mitä rahoittajille on luvattu. Monet joukkorahoituspalvelut toimivatkin ainoastaan rahoituksen välittäjänä, jolloin taloudellisen riskin, olkootkin se kuinka pieni tahansa, kantavat kokonaisuudessaan mikrorahoittajat itse.